tiistai 25. helmikuuta 2014

Al Khatim desert adventure and the lazy weekend

Aude oli järkännyt meille perjantaille oikein kunnon superpäivän! Herättiin hullut aamulla anivarhain vapaapäivänä juoksemaan Cornichelle Terry Fox Run- hyväntekeväisyysjuoksu, jonka tuotto menee syöpätutkimukseen. Corniche on yhteensä useamman kilometrin pitkä rantaväylä, eikä me oikein tiedetty kummasta päästä se juoksu lähtee joten otettiin taksi tietysti juuri sinne väärään päähän ja käveltiin alkulämmittelyiksi sinne lähtöviivoille, so easy as that. Houd odottelikin meitä siellä alueella ja istuskeltiin siinä rannalla melkein tunti ennen kuin juoksu kymmeneltä vasta alkoi. Keli oli oikein perfect eikä onneksi ollut kovin kuuma, mutta koko matka oli siis Corniche edestakaisin eli n.8 kilometriä josta koko matka oli aivan suorassa auringonpaisteessa. Juoksut menivät kuitenkin kivasti ja suihkun ja lounaan jälkeen oltiinkin tarpeeksi väsyneitä lähtemään päivän toiselle ohjelmanumerolle nimittäin Al Khatimin aavikolle.


Meidän kuskina oli Iranilainen Amir joka on tehnyt omalla firmalla joskus aiemmin noita reissuja, mutta nyt vaan käyttää välillä porukkaa siellä omaksi huvikseen ja saa siitä tietysti myös rahaa. Ensiksi ajettiin Camel race trackille eli 8 kilometriä pitkälle kameleiden kilpajuoksuradalle jossa rikkaat paikalliset juoksuttavat kameleitaan ja ajavat niiden vieressä autolla antaen komentoja kauko-ohjaimella.... :D On niillä kameleilla myös ohjastajat! Amir kertoi että kallein myyty kameli on ollut noin 11 miljoonan dollarin paikkeilla että sellaisia pieniä summia noissa piireissä pyörii. Yhtään kamelia ei siellä nähty, koska treenit ja kilpailut ovat aina aikaisin aamusta eikä ne ole mitenkään yleisöystävällisiä tapahtumia eikä edes kovin suosittujakaan. Hevosurheilu on suositumpaa varsinkin Dubaissa, ja uhkapelaaminen täällä onkin lailla kiellettyä joten sitäkään huvia ei näistä karkeloista löydy. Turistit voivat kyllä tulla omalla autollaan ja ajaa omistajien perässä radan vieressä olevalla tiellä. Ehkä me vielä mennään katsomaan joku kisa ;) Kannattaa laittaa youtubeen camel race niin tulee hyviä videoita!

Käväisimme vielä ennen aavikkoa kamelinkasvatustilalla jossa nähtiin pieniä suloisia kamelinpoikasia. Aavikolle oli matkaa Abu Dhabista noin 60 kilometriä, ja matkalla ei ollut yhtikäs mitään. Muutama hassu kivitönö siellä täällä, mutta siis aivan tyhjää ja pelkkää hiekkaa ja aivan suoraa tietä. 97% koko tästä valtiosta onkin pelkkää hiekkaa, ja sitten pari miljoonakaupunkia. Aavikolle tultaessa pysähdyttiin pienellä kamelitilalla ja Amir laittoi auton valmiiksi aavikkoajelua varten. Näkymät olivat aivan uskomattomat, ja kyyti dyynien päällä ja välissä sitäkin hurjempaa. Oltiin kaikki kolme ihan väsyneitä viikon töistä ja aamun juoksusta niin kuskimme päätti vähän herätellä ja ajoi aiiiivan sika kovaa niillä dyyneillä ja ainakin allekirjoittanut etupenkkiläinen heräsi ja puristi rystyset valkoisena oven kahvaa. Se oli niiiiin siistiä! Kaikista parhainta oli se, että ei oltu missään tylsissä turistiporukoissa jotka vaan ajavat tiettyä reittiä peräkanaa, vaan ajeltiin missä huvittaa ja aina kun haluttiin pysähtyä ottamaan kuvia tai jotain muuta niin se onnistui. Tässä upeita fiiliksiä keskeltä ei mitään, here you go:












Dyyniajelu oli kyllä ehdottomasti yks aivan huipuimmista jutuista mitä oon kokeillut! Ei oikein kuvien perusteellakaan saa sitä fiilistä mikä siellä oli. Perjantai oli siitä hyvä päivä että ei tuullut ihan niin paljon kuin muina päivinä. Kuitenkin hiekkaa löytyi myöhemmin aivan joka paikasta. Korvat ja silmät sekä hampaatkin oli täynnä hiekkaa ja löysinpä alushousuistakin varmaan desin hiekkaa :D Aivan jäätävää. Tämä vuosi on kuulemma ollut kaikista parhain moneen vuoteen, eikä pahoja hiekkamyrskyjä ole ollut ollenkaan. Keli ei ollut mitenkään erityisen lämmin vaikka siltä voisi näyttää, toki jotain +25 mutta tuuli on aika viileä edelleen ja illalla varsinkin on aika vilu. Tänään oikeastaan oli ensimmäinen päivä kun auringossa kävellessä tuli oikeasti kuuma. Dyyniajelun jälkeen ajoimme desert campille keskelle ei mitään, johon myöhemmin tuli muitakin turistiryhmiä. Tarjolla oli kamelikyytejä, arabialaista kahvia ja teetä, oikeastaan mitä tahansa juomista ja arabialainen illallisbuffet. Ruokafriikkinä olin niin innoissani siitä ruoasta ja oli kyllä oikein maukasta. Saatiin myös kokeilla arabialaisia asuja, hennatatuointeja ja olihan siellä meille esiintymässä pari napatanssijaakin. Auringonlasku oli aika upea näky dyyneillä. Lähdettiin pois ennen muita turisteja kun tuli niin kylmä. Oltiinkin aivan naatteja kun tultiin kotiin ja nukahdettiin ihan samantien. Koko päivän systeemi maksoi 300 dirhamia eli noin 60€ mikä mun mielestä aluksi oli aika kova hinta, mutta jälkeenpäin ajateltuna se kyllä oli ihan jokaisen sentin arvoista. Ei tule kyllä ikinä lähdettyä muuten tuollaiselle! Ja mikä parasta saatiin olla vaan omassa porukassa ilman muita turisteja. 

Pikkutyttö innoissaan

Desert Camp




Mun ja Auden uusi tyyli


Lauantai menikin vaan syödessä, nukkuessa ja rannalla makoillessa. Aamu oli tosi sumuinen niin nukuttiin melkein puolille päiville ennen kuin lähdettiin mihinkään. Käytiin biitsillä oleilun jälkeen Marina Mallilla illemmalla shoppailemassa ja syömässä mun lemppari intialaista ruokaa eli tandoorikanaa. Tultiin kotiin varmaan jo kuuden aikaan ja mä muistaakseni sammuin jo joskus kymmeneltä. Sunnuntaina olikin jo duunipäivä ja arki alkoi taas pyöriä. Ihan outoa olla sunnuntaisin töissä, jotenkin tuntuu että viikko menee ihan väärin! Töiden jälkeen olen vain käynyt rannalla lukemassa kun pitää tehdä sellaista ärsyttävää koulujuttua vielä, ja sitten puntilla tuolla alakerran salilla. Tänään tosin vietin töiden jälkeen taas yli tunnin ruokakaupassa ja kävin myös vaatteitakin katsastelemassa. Nyt lähdetään Auden kanssa kiinalaiseen syömään! Loppuun vielä lauantaisia biitsifiilistelyjä, ei oikein tuu näin viikolla otettua mitään kuvia. 

Ainiin tänään eräs suomalainen nainen soitteli suurlähetystöön ja sanoi että finnair ei ollut päästänyt sitä helsingissä edes koneeseen kun sen passi ei ollut kuin 5kk enää voimassa tänne tulon jälkeen. Täällä vaaditaan siis, että passin on oltava 6kk voimassa matkan jälkeen ja pienen selvittelyn jälkeen sain selville että finnmatkat joutuvat maksamaan jotain sakkoja jos päästävät Dubaihin asti sellaisia turisteja joiden passi ei ole täysin kunnossa, joten nyt he ovat tehneet niin etteivät päästä edes Helsingissä koneeseen. Yleensä ne on turisteja kohtaan täällä rajalla vähän armollisempia, mutta en ottaisi sitä riskiä että käännytettäisiin tuollaisen takia takaisin. Mua harmitti niiiiin paljon kun ei voinut tehdä mitään, he olivat maksaneet siitä reissusta miehensä ja kahden pienen lapsen kanssa 4000€. Että terveisiä ainakin äitille kun oot tulossa tänne niin passi kuntoon! Väliaikaisella passilla tänne ei pääse ollenkaan tai sellaisella passilla jossa on Israelin leimoja. Nyt maha kurnii siihen malliin että on mentävä. Terkkuja ja pusuja erityisesti isille jos onnistuit lukemaan tämän!!






lauantai 22. helmikuuta 2014

Working life in Abu Dhabi


Kylläpä viikko vierähti huimaa vauhtia! Ensimmäinen työviikko takana ja fiilis on aika huikea ja odottavainen niin töiden kuin kaiken muunkin osalta täällä. Suomen suurlähetystö sijaitsee Hamdam Streetillä Iranilaisen Melli pankin kanssa samassa toimistorakennuksessa aivan Cornichen eli rannan läheisyydessä. Täältä kämpiltä sinne on matkaa n.3 kilometriä joka on taittunut hyvin yleensä aamuisin kävellen tai taksilla. Nyt kelit on ollut niin sopivat että kävely ei tuota hankaluuksia ja ajattelinkin nyt nauttia töihin ja takaisin kävelemisestä niin kauan kun ei oo liian kuuma. Taksi tästä sinne maksaa n. 9 dirhamia eli alle kaksi euroa, että ei taksilla kulkeminen ainakaan hinnasta ole kiinni. Töissä meillä on neljä suomalaista mukaan lukien suurlähettiläs, sekä kolme paikallista joista kaksi hoitavat asiakastapaamiset, hakemusten vastaanottamisen (koska puhuvat arabiaa) ja autolla ajamisen, ja yksi on suurlähettilään sihteeri joka hoitaa hänen juoksevia asioitaan. Puhutaan töissä sekaisin englantia ja suomea ja välillä menee aivan sekaisin kenelle pitää puhua mitäkin kieltä :D olis helpompi pitäytyä vaan siinä englannissa....

Tein viikolla jo useamman viisumipäätöksen ja hylkäsinkin muutaman. Suurlähetystössä ollaan todella tiukkoja siitä keitä Suomeen tai Schengen- alueelle päästetään ja millä perusteilla. Näissä perusteissa on aika suuri opetteleminen ja on oikeastaan aivan käsittelijästä kiinni kuka maahan pääsee. Kaikista helpoiten viisumin saavat esimerkiksi suomalaisissa yrityksissä työskentelevät paikalliset johtajat jotka on kutsuttu Suomeen liiketapaamisiin. Oikeastaan kaikkien muiden kohdalla ollaan todella tiukkoja ja tiettyjen maiden kansalaiset joutuvat tarkemman tarkastamisen kohteeksi kuin toiset. Töissä oppii todella paljon yleistietoa oikeastaan ihan kaikista kansainvälisistä asioista sekä toimintatavoista. Olen myös tehnyt paljon kaikkea muuta avustaakseni suurlähetystön toista virkamiestä, kuten kirjoittamalla virallisia asiapapereita englanniksi, päivitellyt meidän netti- ja Facebook- sivuja ja päivitellyt tietoja Arabiemiraateista syksyllä julkaistavaan suomalaiseen kirjaan. Keskiviikkona kävin Paris-Sorbonnen yliopistolla kuuntelemassa luennon The geopolitical challenges facing the United Arab Emirates, mikä oli kyllä tosi mielenkiintoinen. Täällä panostetaan tosi paljon kestävään kehitykseen ja sen tutkimiseen, mutta pelkästään talouskasvu ja rahankiilto silmissä, ei todellakaan ympäristön suojeleminen mielessä.

Going to the work for the first day!
Window-view from my office
Sunnuntai-iltana töiden jälkeen lähdettiin Houdan ja Auden päästyä töistä syömään suurlähetystön lähelle kiinalaiseen ravintolaan. Ruoka oli ihan jees mutta ei mitään kovin erityistä, johtuu ehkä siitä että Malesiassa sain vähän liian hyvää ruokaa joten taso makunystyröiden miellyttämiseen on aika korkealla!! Yhdeksältä alkoi ladies night, jolloin naiset saavat juomia ilmaiseksi niin paljon kuin vaan jaksaa juoda. Juotiin parit coctailit ja lähdettiin kotiin nukkumaan. Samalla seurasin meidän peliä puhelimella tulospalvelusta, tytöt aina nauraa mulle kun selitän niille salibandystä ihan tosissaan :D ja nyt myös jääkiekosta kun olen koittanut seurata Suomen pelejä.



Yleensä ihmiset täällä työskentelevät todella pitkiä päiviä ja myöhään. Kaupat ovat hyvin myöhään auki, en oikeastaan tiedä edes miten myöhään, ja koska kaupunki on täynnä pankkiireja ja muita isoja liikemiehiä niin työpäivät venyvät pitkiksi. Aude (kuvassa vasemmalla) on töissä JCDeuxilla eli ranskalaisessa mainostoimistossa ja Houda Technipillä eli ranskalaisessa öljyfirmassa. Mulla on siitä harvinainen tilanne että työaika on tosiaan 8-15:45 joten iltaisinkin aikaa jää kaikelle muulle mukavalle. Viime viikolla jäin pari kertaa töiden jälkeen hetkeksi rannalle lukemaan tai kuuntelemaan musiikkia ja auringon laskettua lähdin kotiin. Sitten menen alakertaan puntille ja odottelen Audea kotiin ja datailen täällä loppuillan. Tosin torstainakin lähdettiin sitten ulos syömään töiden jälkeen. Kyllä täällä tekemistä riittää! Ja on kyllä ollut niin mukavaa että! Joka päivä vaan viihtyy paremmin. Tässä kuvia viimepäiviltä mun iPhonella otettuna.

Paris-Sorbonne University



Keskiviikkona näin täällä ensimmäistä kertaa jääkiekkoa! Kun pääsin sieltä luennolta yliopistolta niin menin suoraan tuossa Al Wahda Mallin vieressä olevaan neljän tähden Millenium hotelliin, jossa kuulin että olisi Porters niminen brittiläinen sporttibaari. Istuin siinä tiskillä, tilasin mehun ja pyysin niitä vaihtamaan kanavaa kun sillä hetkellä siellä pyöri joku Ruotsin peli. Oli niin mukava seurata! Ja oli muuten astetta hienompi paikka eikä näkynyt muita suomalaisia haha.

Torstaina menin töiden jälkeen pelaamaan sählyä Al Ameenin poikakoululle, jossa on useita suomalaisia opettajia töissä. Kuulin sählystä suurlähetystön kautta koska kollegani mies on käynyt koululla pelaamassa. Otinpa siis yhteyttä koululla opettajana olevaan Jukkaan joka kertoi miten koululle pääsee. Minun onnekseni koulu on yhden korttelin päässä tästä hotellilta, ja kävelyyn meni pienen eksymisen jälkeen 15 minuuttia. Oli niin hauskaa pelata! Meidän tiimi oli ihan ylivoimainen ;) Porukka vaikutti oikein mukavalta ja rennolta, harmittaa kun mulla olis ollut kotona niin paljon vanhoja ja turhia mailoja mitä olis voinut tuoda tänne oppilaiden käyttöön :( Eräs opettaja pyysi minua heidän kisastudioonsa katsomaan Suomi-Ruotsi ottelua, mutta olimme jo varanneet eiliselle reissun aavikolle niin missasin koko pelin. Mutta eipä se haitannut, aavikkokokemus oli ihan huikea!! Ehdin kyllä tutustua niihin suomalaisiin myöhemminkin. 



Päätettiin jäädä tähän asuntoon vielä ensi kuuksi, koska tämä on todella viihtyisä ja meille molemmille hyvällä paikalla sekä sopivasti suuren ostoskeskuksen vieressä. Oli kyllä puhetta, että huhtikuulle etsitään sellainen kämppä jossa on uima-allas, kun kelit kuumenee niin se on sitten ihan must have ;) Eli mulla on siis aikaa kertoa teille joskus myöhemmin tästä asunnosta kun tänne kerran jäädään, niin nyt en enää sitten jaksa siitä. Ihanaa viikonloppua! Mä alan tekee aamupalaa, nam nam ostin tuoreita mangoja.... pusuja sinne :)


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

First days in Abu Dhabi and in the U.A.E

Kuten jo aikaisemmin totesin, täällä Abu Dhabissa kaikki on aika upeaa. Kadut ovat todella siistejä ja yleensä joku pesee tai lakaisee pihoja ja jalkakäytäviä jatkuvasti. Rakennukset ovat järjestään todella upeita eikä täällä näy juuri ollenkaan vanhoja taloja. Luulen, että jos joku rakennus täyttää yli 10 vuotta ne vaan räjäytetään ja tilalle rakennetaan uusi. Autot ovat uusia ja ihmiset hyvännäköisiä ja tuloisia. Silti tää paikka on jotenkin tosi symppis! Talojen, villojen sekä ravintoloiden ja puistojen ympärykset ovat täynnä kukkia ja muita kasveja palmujen lisäksi, ja nurmikkoa on yritetty kasvattaa mahdollisimman paljon viihtyisyyden lisäämiseksi ja hiekan peittämiseksi. Tosin se on aika kuivaa haperoa joka paikassa. Ihmiset ovat aivan todella ystävällisiä ja avuliaita, ehkä joskus jopa liiankin. Jos sattuu miehen kanssa samaan aikaan hissiin, he pahoittelevat olemassaoloaan ihan kuin samassa hississä oleminen olisi jotenkin kovin paha juttu. Siitä täällä pidän todella paljon; vaikka miehet tuijottavat ja puhuvat varmasti keskenään ohikulkijoista, he eivät huutele mitään törkeyksiä eivätkä katso silmiin tai uskalla tulla lähelle. Niin eri meininki kuin Aasiassa, ja se on ihanaa! Aikaisemmin ajattelin, että täällä eläminen ja esimerkiksi julkisella paikalla käveleminen tulee olemaan kamalaa mutta päinvastoin, sitä tekee oikein mielellään.

Nämä alla olevat kuvat ovat siltä ensimmäiseltä päivältä eli perjantailta kun oltiin Auden kanssa Cornichella joka on Abu Dhabin pääkatu ja ranta. Houd tuli meitä vastaan rullaluistellen tuota rantaväylää. Ihana tapa urheilla täällä!

Corniche



Tähän perään sitten heti eiliseltä rantareissulta, kun käytiin Abu Dhabin toisella biitsillä Sadyaat Islandilla, mutta todettiin että taidetaan ensi kerralla jäädä ihan vaan kotinurkille tuohon Cornichelle. Siellä ei ollut mitään muuta kuin yksi hikinen rantakuppila, tasaista hiekkaa ja golfkenttä, sekä joitain ökyhuviloita joista ei meikäläisille hirveästi iloa ollut, joten nälissämme lähdettiin sieltä sitten kohti kotia. Oli muuten niin kylmä tuuli ettei tarennut olla koko aikaa edes pelkissä bikineissä! Tykkään kyllä siitä että nyt ei oo niin kuuma, ihana olla ulkona ja nauttia kävellen tästä ihanasta ilmasta (sori kaverit). Tiedän että ehdin kyllä täällä ollessa tuntea sen +45 tuskan joten nyt nautin tästä kun vaan voin.






Nuo mun ranskalaiset tuttavuudet on kyllä aika ihania tyyppejä! Harmi vaan et ne on niin myöhään aina töissä, nyt mä tässä kämpillä ihmettelen ja kirjoittelen tätä blogia. Tosin mulla on sitten aikaa mennä rannalle töiden jälkeen, ja olenkin ottanut tavoitteekseni ruskettua enemmän mitä Aude :D Nämä mun kalkin valkoiset ripakintut kyllä kaipaakin kipeästi vähän väriä!! Nyt meen alakertaan puntille ennen kuin Aude tulee, ja sitten lähdetäänkin johonkin hotelliin vähän ulos kun on ladies night ;) viimeiseksi teille nautiskeltavaksi todella ihana kuva..... heihei ja pusi pusi, kirjoittelen ensimmäisestä työpäivästä myöhemmin, se oli nimittäin juuri äsken!

Enjoying the perfect weather at sadiyaat island


lauantai 15. helmikuuta 2014

The new adventure in Abu Dhabi

Jooo ei ihan mennytkään suunnitelmat niinkuin piti, mutta niinpä jätin taas kaiken ja lähdin reissuun! Nimittäin Abu Dhabiin kun sain Suomen suurlähetystöstä harjoittelupaikan. Täällä sitä nyt siis aloitellaan reissun ensimmäistä kokonaista päivää hyvin nukutun yön jälkeen! Kiitos Lauralle uuden jatko-blogin nimen ideoinnista.... Matka meni ihan hyvin, tosin en nukkunut juuri ollenkaan ja seuraavan kerran kyllä mietin kaksi kertaa jos lähden yhtään pidemmälle lennolle AirBalticilla, kun oli niin surkeaa palvelua lennolla Riikasta Abu Dhabiin.

Olin hyvin väsynyt ja äkäinen kun pääsin aamukymmeneltä lentokentältä passintarkastuksesta, joka kesti varmaan tunnin. Eipä kuitenkaan kestänyt kauaa kun lähdin ajelemaan taksilla kämpille ja aloin oikeasti ymmärtää että olen täällä, niin väsymys kyllä kaikkosi samantien! Lentokoneesta näkyi tietysti Dubain palmusaaret, mutta muuten tämä maa on tasainen kuin pannukakku ja täynnä hiekkaa. Tämä Abu Dhabi on kyllä niin kaunis paikka, oikeastaan parempi mitä kuvittelin. Vaikka kaikki onkin hienoa ja siistiä, niin tämä ei näytä niin rakennetulta ja feikiltä kuin esimerkiksi Singapore. Liikenne ja tiet on siistejä ja järjestelmällisiä, autot viimeisen päälle upeita eikä täällä mene yhtään mopoja tai muita yhtä vaarallisia välineitä, eikä mitään julkisia liikennevälineitä paitsi ihan muutama hassu bussi joskus.

Eilinen päivä meni kyllä vähän ihmetellessä ja makoillessa. Mentiin päivällä taksilla Cornichelle eli tuonne rantaan etsimään ruokapaikkaa ja ihastelemaan maisemia. Samalla tutustuttiin Auden kanssa ja se kertoi kaikkia ihania juttuja mitä on jo ehtinyt täällä tekemään ja mitä kaikkea siistiä voidaan tehdä. Viikolla Aude on koko ajan töissä, se tulee kuulemma iltaisin joskus 8-11 välillä vasta töistä ja menee sinne yhdeksältä. Mun työaika on perus 8-15:45 eli iltaisin pitäisi kyllä ehtiä tekemään myös kaikenlaista. Ruokailun jälkeen mentiin tähän meidän kämpän vieressä olevaan ostoskeskukseen ja hankittiin mulle arabiliittymä ja käytiin ruokakaupassa. Illalla Aude lähti Dubaihin joihinkin työpaikan coctailpartyihin niin mä jäin vaan kämpille syömään ja nukkumaan. Koitin saada jääkiekkoa näkyviin mutta ei onnistunut nyyh!! Kävin myös siellä Al Wanda Mallilla kaupassa uudelleen ja siellä menikin melkein kaksi tuntia kun eksyin enkä löytänyt sinne alakertaan jossa on se ruokakauppa. Se on ihan jäätävän iso ja niiiin sikana porukkaa että ei mitään järkeä. Lähdin hakemaan vähän jotain pientä syömistä niin kesti ainakin tunti siellä, kun leipäosastolta on matkaa jukurteille varmaan kilometri haha :D

Kirjoittelen kaikesta muusta sitten myöhemmin, nyt Aude vielä nukkuu ja mä tein itselleni herkkuaamiaisen. Tänään onkin sitten minun viimeinen ihan oikea lomapäivä! Huomenna alkaa nimittäin varmasti erittäin karu arki täällä Abu Dhabissa...... En muuten osaa laittaa puhelimesta tänne näitä kuvia kun kirjoittelen koneella, kun en jaksanut ottaa järkkäriä eilen mukaan kun käveltiin tuolla mutta ehkä tässä kolmessa kuukaudessa ehtii ihan hyvin. Instagramissa on ainakin yksi kuva minkä laitoin ;) Terkkuja ja pusuja täällä on kaikki oikein kivasti.