"Learning something new every day"

Enää kaksi päivää Penangilla! Tuntuu ihan oudolta että pitää pakata kamat ja lähteä, mutta samalla hyvältä sillä täällä vietetty aika on ollut juuri sopiva. Olen päässyt tekemään töitä, matkustelemaan, nauttimaan ruoasta ja kulttuurista ja saanut aikaa itselleni, joten olen saanut tältä reissulta juuri sen mitä tulin hakemaankin.

Perjantaina kävin viimeistä kertaa töissä katsomassa lastenkodin lapsia ja vein niille mukana tuomiani lakuja Suomesta. Ne tykkäsivät tosi paljon ja pussillinen menikin aika pian. Oli niin surullista sanoa niille heippa! Illalla Sam tuli meille ja juteltiinkin koko ilta kun ei oltu nähty niin pitkään aikaan! Syötiin mun tuoma Fazerin sininen suklaalevy puokkiin namnam =) Ensimmäinen kerta herkkuja 6 viikkoon. Suunniteltiin meidän Langkawin reissua ja sovittiin että lähdetään kuudelta aamulla bussiin jotta ehditään 8 lähtevään lauttaan. Nukuttiin kuitenkin koko yönä ehkä kaksi tuntia koska oli pahin myrsky ikinä mitä oon kokenut. Satoi niiiin törkeästi ja salamat löi niin kirkkaana että tuntui että oli päivä. Kun herätyskello soi aamulla kuudelta niin katsottiin toisiamme ja sanottiin melkein yhteen ääneen että ei kyllä lähdetä minnekään :D Sitten käännettiin kylkeä ja nukuttiin kymmeneen ja mentiin meidän altaalle uimaan. Lähdettiin käymään lautalla sillan toisellapuolella Butterworthissa ihmettelemässä paikkoja. Käytiin Bird Parkissa joka oli kyllä aikamoinen pettymys ja sitten parissa ostoskeskuksessa. Kun tultiin takaisin käytiin Gtownissa syömässä ja sitten tultiin kotiin tervehtimään uutta asukasta Michelleä =)

Sunnuntaina lähdettiin aamusta viettämään mun viimeistä biitsipäivää Batu Ferringhin rannalle. Istuttiin puiden varjossa, juteltiin, syötiin ja nautittiin ajasta yhdessä ja ennenkaikkea tutustuttiin Michelleen ja jenkkeihin! Oli niiin hauskaa kuulla kaikkia juttuja mitä hän kertoi.. On aika hauskaa että asettakin saa kantaa kun täyttää 18 mutta juoda saa vasta kun täyttää 21 vuotta. Ja matkakuume sen kun kasvaa, sillä näin niiiin upeita kuvia ja matkaideoita jenkkeihin että on varmasti pakko mennä. Mutta seuraava reissu Aasiaan on jo suunniteltu :P Päivällä kävimme syömässä samassa varmasti koko saaren parhaimmassa intialaisessa ravintolassa missä kävimme reilu viikko sitten Sandorin kanssa. Tilasin meille pöydän täyteen herkkuja ja tytöt olivat tosi tyytyväsiä, niin kuin minäkin! Edelleen olen sitä mieltä että kasvisruoat on niiiin herkkua.

Channa Masala, Malai Kabab, Tandoori Chicken

Mahat täynnä ja auringon laskiessa lähdin matkaoppaaksi Samille ja Michellelle Gtownin kaduille. Oli ihana vaan kävellä kaupungilla ja ottaa kuvia. Näin myös suurinpiirtein loput seinämaalaukset jotka on aiemmin jääneet etsimättä, mutta suurin osa niistä oli vain jo niin haalistuneet ettei niistä ollut jäljellä muuta kuin ääriviivat. Pääsimme myös osallistumaan TV-sarjan kuvauksiin ja katselimme ainakin 15 minuuttia kun hääpari oli kuvattavana yhden maalauksen edessä. Illalla olimme aivan poikki kun palasimme kotiin, Sam jäi meille yöksi ja lähti aamulla töihin.  

Tänään kävin ostamassa bussilipun Malaccaan keskiviikkoillaksi ja kävimme Michellen kanssa katselemassa Penangia yläilmoista Komtarin bisnestornista. Muutama ystäväni vei meidät syömään mun lempparia eli Tom Yamia ja vietimme aikaa viimeistä kertaa yhdessä. Tämän illan kulutimme Michellen kanssa pelkästään juttelemalla eri asioista josta nautin todella kovasti. Michelle on kiinalainen mutta he ovat veljensä ja vanhempiensa kanssa muuttaneet Yhdysvaltoihin lasten ollessa pieniä jotta he saisivat hyvän elämän ja paremman koulutuksen. Michelle on melkein täysi jenkki mutta hänen vanhempansa ova täysin kiinalaisia. Olen kirjoittanut samasta aiheesta ennenkin mutta on niin hienoa jutella ja oppia tuntemaan jotain täysin uutta. Pystyn paljon paremmin puhumaan hänen kanssaan tai kysymään häneltä mietityttäviä asioita esimerkiksi toisten kiinalaisten ystävieni käyttäytymisestä ja tavoista joita en koskaan voisi kysyä heiltä itseltään. Michelle kertoi myös asioita joiden mukaan perinteiset kiinalaiset elävät. Tunnen itseni myös tämän tietoisuuden jälkeen vähän huonoksi ihmiseksi, sillä elän aivan eri tavalla ja päinvastoin miten heidät on opetettu elämään ja miten he elävät. Mietin koko ajan mitä he oikein minusta tai ylipäätään eurooppalaisesta tai suomalaisesta elämästä ajattelevat. Enkä tietysti koskaan saisi tietää totuutta edes kysymällä. Ainakin he kuitenkin aina haluavat viettää aikaa kanssani, joten jotain olen varmasti tehnyt oikein.

Huomenna toiseksi viimeinen päivä Penangilla jatkuu rennolla hengailulla ja Sam lupasi tulla vielä yöksi. Keskiviikoksi suunnittelimme vapun viettoa piknikin merkeissä, paikasta ei ole vielä tietoa. Saa nähdä missä tarkenee ;)

Breakfast and lunch at the same time

Tom Yam Ayam Bihun

I love food

Penang on kuuluisa katuruoastaan. Tiesin sen ennen kuin tulin tänne, mutta en kyllä voinut kuvitellakaan sen olevan mitään tällaista. Tostaipäivä meni töitä ja videota viimeistellessä ja kun vihdoin viimein sain sen koko päivän sisällä istumisen jälkeen valmiiksi, lähdimme ulos rentoutumaan pelaillen ja syöden.

Milk tea!!

Dont know any english words...

Lunch: Tom Yam fried rice, NAM 

Ystäväni lupasivat viedä minut illalliselle malesialaiseen tyyliin, joten lähdimme autollisella kohti Georgetownin katuravintoloita. Syömisen aloitimme puoli kuudelta ja lopetimme vähän 12 jälkeen yöllä :D Menimme ensimmäisenä kiinalaiseen ravintolaan syömään jälkkäreitä (?). Tilasimme vain yhden "kunnon" ruoka-annoksen ja ihmettelin miksi syömme vain jälkiruokaa kun oli hirveä nälkä. Ruoaksi oli red beans, white beans, annos jonka nimeä en muista kiinaksi mutta englanniksi se on 4 things with ice and soup :D. Halusin myös jotain kunnon ruokaa sillä oli niin hirveä nälkä eikä noi ihan hirveän hyvälle maistuneet niin tilasimme Kaoy Theow soup'in joka on siis tietynlainen nuudelisoppa. Niin hyvää! Tilasimme myös yhden paistetun version eli Tha Kaoy Theow'n mikä ei kyllä ole yhtä hyvää.

Ravintola 1 antimet:

Kaoy Theow soup, Red beans x2, white beans, ice soup

Maha täynnä tajusin että lähdemme suunnistamaan uuteen ruokapaikkaan jossa rakkaat ystäväni tilasivat jälleen pöydän koreaksi malesialaista ruokaa. Halusin testata kuitenkin kiinalaisia Pauta joita olin luullut aiemmin leivoksiksi, mutta ne osoittautuivatkin leiväksi joiden sisällä on jotain hyväää. Tilasimme kaksi Pauta, toinen on Pork Pau ja toinen Tha Su Pau. Pauiden kanssa otin Siew mau juttuja jotka maistuivat melkein paremmille mitä Paut. Tilasimme myös Sa Ho Funin erilaiten lihojen kera. Tämän ruoan päätarkoitus oli kuitenkin maistaa kaikkia hirveitä malesialaisten lempparijuomia joita en yksinkertaisesti pysty juomaan. Ne on ällömakeita vesi+sokeri litkuja jotka ei mene alas vaikka olisi kuinka jano. Ainoa mitä pystyn vähän juomaan on Milo, joka on samanlaista kuin meidän kaakao. Saimme vielä kaupan päälle vähän leipää (roti) voin (keltainen) ja Kayan (vihreä) kera. Molemmat tosi makeita mutta hyvää. Lähdimme sulattelemaan hetkeksi täysiä mahojamme indoor archeryyn eli jousiampumaradalle. Tostaisin on ladies night Penangilla, joten saimme ampua niin paljon ilmaiseksi kuin halusimme. Osui muuten kaikki tauluun!

Ravintola 2:

Pork Pau and Tha Su Pau

Sa Ho Fun

Siew mau

Roti butter and Roti Kaya

Maha silti täynnä lähdimme syömään vielä vähän lisää paikalliseen foodcourtiin samalla Georgetownin katuja ihmetellen. Söimme tällä kertaa vähän enemmän länsimaalaista ruokaa, maistoin jopa ensimmäistä salaattia koko malesiassa oloni aikana! Voin kyllä kertoa että maha oli kolmannen paikan jälkeen AIVAN täysi, hyi että. Mutta pakko oli syödä kun oli niin hyvää ruokaa. En ollut maistanut Durian hedelmää koskaan joten Pei Ling tilasi Durian-kakkua. Voin kertoa että maistui yhtä pahalle miltä haiseekin eli kamalaa. Brandon tilasi malesialaisia Satayta, eli lihatikkuja ja tulista dippiä ja Florence kolme länsimaalaista ruokaa; saksalaisen makkaran, kanakeittoa ja salaattia. Kaikkia muita maistoin paitsi makkaraa kun en niin välitä makkarasta suomessakaan, ja maha oli niin täysi että ei edes tehnyt mieli. Salaatista söin vaan ihan vähän, kun maistu liian tavalliselle suomessa tehdylle salaatille :D

Ravintola 3:

En uskonut korviani kun Brandon kertoi että nyt lähdetään vielä intialaiseen syömään Penangin parasta Nasi Kandaria. Ravintola aukeaa 10 illalla ja on auki 5 asti aamulla. Paikan nimi on Beratur mikä tarkoittaa suomeksi jonoa. Joka ilta kymmenet ihmiset jonottavat että paikka aukeaa ja he saavat mahtavaa ruokaa. Niin teimme mekin, ja masut täynnä vetäsimme vielä kunnon lautasellisen Nasi Kandaria. Ai että tuntui mukavalta mennä nukkumaan 7 tunnin syömisen ja vähän juomisen jälkeen. Aivan ihana ilta, kaikki Penangin valtaväestön ruokakulttuurit edustettuna kiinalaiset, malesialaiset ja intialaiset sekä vähän vielä tuulahdus jotain eurooppalaista. Huh huh!

Ravintola 4:

Loppuun vielä vähän viimepäivien ruoka-annoksia:

Perus malesialainen lounas, tulista kalaa, tofua, nautaa ja riisiä.

Tylsä Popcorn chicken + noodles

Nasi Goreng Pattaya + Ayam pepper

Honey lemon green tea <3

Chocolate cake. 1,5€!!

Cheese cake

The beginning of the end

Viimeinen kokonainen työviikko Malesiassa on pyörähtänyt käyntiin varsinaisella saarikierroksella. Maanantaina kiertelimme pitkin Georgetownin katuja ihastellen seinämaalauksia päämääränä käydä Little Indiassa syömässä ja katselemassa paikkoja. Iltapäivällä menimme vielä shoppailemaan ja myöhemmin illalliselle projektimme johtajan kanssa. Päivä oli muuten oikein mukava, mutta täytyy myöntää ettei seura tuonut ihan samanlaista huippumahtavaa reppureissailija fiilistä mitä olen aiemmin saanut kokea vaan pikemminkin raivostuttavaa pikkulapsen kitinää siitä miten on liian kuuma, miksi pitää kävellä ja eikö voitaisi mennä jo takaisin. Koko päivä meni myös itkua lohduttaessa eikä ruoaksi maistunut muu kuin kaakaolta maistuva juoma Milo, jota saa myös filippiineiltä. Voi voi sanon minä :D Muutaman päivän tutustumisen perusteella voin sanoa että olemme kyllä kirjaimellisesti täysin eri puolilta maapalloa. Hän on rikkaasta perheestä joka on tottunut siihen että äiti ja isi maksaa kaiken eikä ikinä tarvitse mennä minnekään yksin. Hänellä on myös oma auto jolla ajelee filippiineillä joten bussilla kulkeminen on kuulemma ällöttävää eikä käveleminen ei ole tuttua puuhaa varsinkaan helteellä. Muuten hän on oikein mukava tyttö mutta vähän pelottaa oman mielenterveyteni kannalta sillä hän seuraa minua kuin iilimato, hyvä kun vessaankaan pääsen yksin. En saanut hakea yksin edes take awayta mun omasta lempi teepaikasta. Nyt kirjoittelen tätä uima-altaalla sillä tämä on ainoa paikka missä voin olla yksin sillä hän ei ottanut uimapukua mukaan reissuun :D Haha, mutta kaikki hyvin kuitenkin. Koitan olla valittamatta kun on kerrankin seuraa =) Mutta kieltämättä on kyllä ikävä mun ihania ystäviä back home <3

Street art in Georgetown

Playing with the kids part 1

Playing with the kids part 2

 Murtabak <3 Arabiruokaa ja namia

Tiistaina lähdimme aamusta bussilla tropical fruit farmille toiselle puolelle saarta. Otimme taksin kansallispuistosta hedelmätarhoille sillä sinne menee busseja vain kahden tunnin välein ja edellinen meni juuri ohi. Tie vuorille oli aivan älyttömän mutkikas ja oksettava mutta perille päästyämme maisemat ja kaikki ne hetelmät oli ihania! Aluksi meillä oli opastettu kierros eri hedelmien kasvatuksesta ja niiden poiminnasta, terveellisyydestä ja kaikesta siltä väliltä. Olin hieman pettynyt sillä opas tutustutti meille vain n.10 erilaista hedelmää luultavasti siksi että kaikki muut kasvavat niin kaukana. Kierroksen jälkeen menimme hedelmäravintolaan jossa saimme syödä lounaaksi niin paljon hedelmiä kuin napa vetää. Se oli niin mahtavaa sillä maistoin niin paljon kaikkia uusia mitkä maksavat suomessa maltaita, ja jokainen hedelmä maistuu niin erilaiselle. Lopuksi jos tilaa vielä jäi saimme tehdä omat hedelmä-shaket omista valitsemistamme hedelmistä. Mun juomassa oli papaijaa, ananasta ja malesian appelsiinia ja oli muuten niiiiin hyvää. En tiedä miten voin enää syödä hedelmiä suomessa kun ne eivät maistu millekään siellä. :( Palasimme takaisin samalla taksilla ja kävimme katsomassa apinoita luonnonpuistossa ennenkuin menimme takaisin kotiin. 

Nikkikin oli jo vähän paremmalla mielellä mutta jouduin muutaman kerran tosissani miettimään miten sanon nätisti että voisiko se vähän rentoutua ja lopettaa jatkuvan valittamisen ja panikoimisen aivan kaikesta. Itse olin ensimmäisen viikon täällä ihan kujalla kun en tiennyt mitä tehdä, mutta en jaksanut asiasta suuremmin murehtia ja kaikki on selvinnyt oikein hyvin ajan kanssa. Hän on ollut täällä kaksi päivää ja panikoi jo nyt siitä miten kolmen viikon päästä pääsee töihin. Joee kertoi että Nikki on ensimmäinen EP ikinä joka kysyy toisena päivänään että joko voi mennä töihin.. Itse olin niin että milloin on viimeinen päivä jolloin on pakko mennä töihin.. :D no ei nyt iha mut melkein.. Ainiin ja mun pitää sulkea mun huoneen ikkuna kun lähdemme pois, sillä joku voi kiivetä seinää pitkin 8 kerrokseen ja varastaa meidän tavarat. Mutta meillä oli ihan kiva päivä kuitenkin!! =) Luulen että tää mun täällä opittu hengailu kostautuu sitten Suomessa....

Famous White Coffee in Penang

Banana/Pisang

Coconuts

Red Bananas

Jackfruits

Malaysian Orange, combination of lime and orange. GOOOD

Pineapples

Tamarillo ?

Enjoying dragon fruit

Healthiest lunch I've ever had!

Illalla menimme syömään Samanthan ja Nikkin kanssa. Otin lammasta ja oli kyllä jälleen yllättäen tosi hyvää. Aika hauskaa miten tulisuustoleranssi on kyllä noussut koska kun tulin aasiaan reilu kuukausi sitten en olisi voinut kuvitellakkaan syöväni niin tulista ruokaa mitä nykyään. Oon aina tykännyt jonkun verran tulisesta ruoasta mutta nyt huomaan lisääväni joka ruokaan joka on vähänkin mauttomampi lisää chiliä ja kaikkia sooseja. Apua mua pelottaa miten voin syödä enää tavallista kotiruokaa Suomessa. Oon jo googletellut kaikkia reseptejä miten voin kokata mun lempiruokia täältä kotona joten watch out :D Pitää varmaan perustaa oma ravintola jotta voin saada kaikkia mun lemppareita. Tai sitten vaan matkustella lisää. Ehkä valitsen jälkimmäisen ja kokkaan muuten kotona.

Tänään vietin tosiaan aamupäivän uima-altaalla ja iltapäivällä lähdettiin Queensbayhin ostoksille ja sitten käytiin bussilla Penangin eteläisimmässä päässä. Sielä ei kuitenkaan ollut juuri mitään uutta nähtävää joten tultiin yliopistolla järjestetyn basaarin kautta kotiin. Kävin Elizabethin kanssa illallisella intialaisessa ravintolassa ja syötiin masut täyteen erilaisia roteja. Namnam. Nyt vähän töitä ja skypeä ja huomenna uudet kuviot! Ja ainiin, viikonloppuna langkawille :)

Roti pisang, Roti kaya, Roti susu