Thailand calling

Onkin jo vierähtänyt harvinaisen pitkä aika siitä kun kirjoittelin viimeksi. Ihan alkuun muutama kuva vielä sieltä Kek Lok Si- buddhatemppelistä ja Penang hilliltä kun viimeksi tää bloggeri ei suostunut niitä kaikkia kuvia lataamaan. Olkaapas hyvät:

Rukousnauhoja

Like a rollercoaster to Penang Hill

Tämä viikko on tosiaan mennyt yhtä isoa tulevaa projektia järkätessä. Muutettiin vähän mun työnkuvaa, käyn jatkossa enää muutaman kerran vierailuilla eri vapaaehtoiskohteissa ja keskityn enemmän Community Service Carnevalin järjestämiseen joka on iso tapahtuma toukokuun alussa. Sinne tulee esittäytymään kaikki organisaatiot ympäri Penangia joissa voi tehdä vapaaehtoistyötä, ja samalla he voivat myydä esimerkiksi t-paitoja ja muita itse valmistamiaan juttuja. Tarkoituksena on saada paikanpäälle mahdollisimman paljon vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ja muuta yleisöä. Meidän tiimi on jaettu viiteen pienempään tiimiin esimerkiksi NGOiden hankintaryhmään, sponsoriryhmään, ohjelmaryhmään ja itse kuulun promoryhmään. Mun tarkoitus on ottaa kuvia (jee!) ja tehdä mainos/promovideo tapahtumasta (apua).

Tämän viikon sää on ollut ihanan sateista ja pilvistä, joten ei ole ollut niin tuskaisen kuuma vaikka kuuma aina onkin. Oon jopa käynyt pari kertaa lenkillä ensimmäistä kertaa sitten kolmeen viikkoon..... ja kierrellyt pitkin Georgetownia ja omia kotihuudeja kävellen koska normaalilla kelillä siihen ei pysty. Keskiviikkopäivä meni ostoksilla sillä halusin ostaa itselleni repun tulevaa Thaimaan reissua varten! Illalla meillä oli CSC tapaaminen klo 10 illalla joka kesti yli kolme tuntia. Olin kotona vasta melkein kahdelta yöllä. Yliopistolaiset on niin kiireistä porukkaa että pitää sopia kaikki tapaamisetkin yölle. Sen verran oon kyllä jo malesialaistunut että meen itsekin myös vasta joskus 3 aikaan nukkumaan ja nukun sit vähän pitempään aamulla. Suomessa oon ihan naatti jo joskus 10 aikaan haha :D Viime päivinä oon ollut niin väsynyt ja kun keli on ollut nukkumisen kannalta vähän parempi, niin uni on maistunut kyllä ihan päikkäreitä myöten. Thaimaassa mua odottaa hotelli ilmastoidulla huoneella joten voi olla että nukun pari päivää pelkästään kaikki univelat pois ;)

Tämän annoksen hinta juomineen oli 5 ringiä eli 1,5€

Tänään testasin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla suuntavaistoa kun halusin tietää miten lähellä merta tää kämppä oikeasti onkaan, koska googlemapsin mukaan rantaan ei oo kovin pitkä matka. Osa tietää että mulla on tosi hyvä suuntavaisto ja muistan tosi hyvin mistä oon tullut, mutta uudessa paikassa se on aina jännää. Täällä monesti muistan paremmin mitä malesialaiset mihin pitää mennä. Kaikki aina myös ihmettelee miksi haluan kävellä johonkin, kun täällä ajetaan 500 metrin matkakin autolla tai bussilla. Tosin käveleminen on yleensä vaarallista sillä kunnon kävelyteitä ei ole ja liikenne on todella sekavaa ja autot ja mopot ajelee miten sattuu. Kävellen näkee kuitenkin paljon enemmän mitä autosta ja koska haluan ottaa kuvia niin se on kivempaa. Vain väinö puuttuu :( Mulle on tullut lähes pakkomielle löytää kaikki ällöttävimmät paikat ja tietysti ottaa niistä kuvia. Matkallani oon törmännyt aina vain kamalimpiin roskakasoihin ja haiseviin jokiin. Se on jotenkin sanoinkuvailemattoman surullista ja ällöä ja silti haluan löytää niitä aina lisää. 

Tämän päivän rantatehtävä osoittautui kuitenkin lähes mahdottomaksi. Kävelin pikkukatuja rantaan päin ja ylitin yhden moottoritien. Pääsin selvästi hienommalle asuinalueelle mitä tää mun oma kotislummi on, sillä jotkut talot olivat jopa todella upeita uima-altaineen ja suihkulähteineen. Monen umpikujan jälkeen löysin itseni toisen moottoritien vierestä joka olisi pitänyt ylittää. Aiemman moottoritien ylipääseminen oli jo sen verran haastavaa ja vaarallista joten päätin antaa olla ja käppäilin takaisin kotiin. Reissussa meni yli 2 tuntia mutten kuitenkaan eksynyt kertaakaan! Onneksi otin mun vanhat ja rupiset lenkkarit mukaan, niillä on vähän kivempi kävellä kun kesätossuilla. Voin sitten ilahduttaa jotain lasta ja jättää ne tänne.

I made it! Just like in prison break

Pakkomielteinen joki-kuvaus

Lemppari kiinalainen tee

Voin kertoa jälleen mukavan hissitarinan kaikkien hissipelkoisten mieliksi; Lähdin aamulla syömään ja menin hissillä normaalisti alas mutta ovet eivät taaskaan auenneet. Odottelin siinä jonkun aikaa eikä mitään tapahtunut. Sitten pieni paniikki alkoi hiipiä ja painoin kaikkia mahdollisia nappuloita mutta mikään kun ei oikein toimi. Sitten yhtäkkiä hissi lähti liikkeelle ja meni kerrokseen 3 ja jonkun ajan päästä ovet avautuivat. No kävelin sitten rappusia alas kun en enää uskaltanut olla kyydissä.. Muuten kaikki hyvin! Tykkään Malesiasta ja Penangista ja olostani täällä kovasti. Ainoa mikä harmittaa niin spotify on jostain syystä tajunnut että oon ulkomailla eikä anna mun kuunnella enää mitään kappaleita NYYH! Jos joku tietää miten sen saa korjattua niin ohjeita otetaan vastaan.

Töitä onkin tullut tehtyä niin kovasti... että huomenna aamulla klo 5:30 lähtö bussilla Thaimaaseen! Lippu on vaan Hat Yaihin josta vaihdan sitten kohti Surat Thania ja sieltä yölautalla Ko Taolle. Toivonmukaan perillä sunnuntaiaamuna. En ole ihan varma reissun kaikista määränpäistä mutta koitan saada mahdutettua mahdollisimman monta saarta viikkoon. Oon jo niin kyllästynyt kun koko viikon käyttänyt aikani netissä surffailemiseen ja paikkojen etsimiseen. Nyt päätin että lopetan ja lähden vaan reissuun ja katson sitten siellä mihin huvittaa mennä! Ainoa tavoite on sukeltaminen. Ko Taolla on parhaat ja halvimmat mestat joten sinne suunta ensimmäisenä. Nyt uimaan ja sen jälkeen Yukin kanssa leffaan ja iltaa viettämään. Illalla salibandystudio malesialaiseen tapaan keskellä yötä ja aamuyöllä reppu selkään ja menoksi! Koitan postailla myös thaimaasta ensi viikolla jos vain aikaa ja mielenkiintoa riittää. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin: